Intti kasvatti ihmisenä

Kotiudun ensi keskiviikkona armeijasta, yhdeksän kuukauden palveluksen jälkeen. Se oli minulle juuri sopivan pitkä aika, ei liian pitkä eikä liian lyhyt. Nyt tosin tuntuu, että samalla kertaa olisi vuosikin mennyt, mutta hiljaiseloni ja aikani itseni tutkimiseen on nyt käytetty ja olen ylpeä suoritetusta asepalveluksestani.

     Päätös lähteä suorittamaan asevelvollisuutta on ollut, ja tulee olemaan, yksi elämäni parhaita päätöksiä. Tietysti yksi suurimmista syistä siihen oli kunnioitus ukkiani sekä muita sotaveteraaneja kohtaan. Ukkini kuoli keväällä 2018, mutta hän on ikuisesti yksi elämäni tärkeimpiä ihmisiä. Tämä on hänelle, vaikka some-agentilla ja lääkintäaliupseerilla on selkeä ero.

     Mitä palvelustehtävääni tulee, siitä on mainittava pari juttua. Koko palvelusaikani, ehkä tämän jälkeenkin, olen saanut kuulla kummastelua ja kommentointia some-agenttina toimimisesta. Ehkä en yhtä paljon metsässä ryöminyt tai yöpynyt kuten armeijassa on tapana. Palvelustehtävänäni oli toimia varusmiehiä tiedottavana ja auttavana yhteyshenkilönä, joten sen suhteen minullakin on ollut roolini armeijassa. Lisäksi olen siviilissä työllistynyt median parissa, joten tämä vastasi siviiliammattiani ja auttaa varmasti tulevaisuudessakin työnsaantia.

     Armeija oli oikea hetki ottaa etäisyyttä itseeni sekä muihin läheisiini. Sen lisäksi että pääsin ottamaan askeleita kohti omaa elämää, pääsin katselemaan välillä asioita muustakin kuin omasta näkökulmastani. Olen nyt vasta huomannut, kuinka minäkeskeinen ja jollain tapaa jopa itserakas olen välillä ollut. Olen ajatellut aina omaa etuani tavalla tai toisella, ja olen törmännyt kasarmilla ihmisiin jotka ovat kertoneet ajatelleen itsestään samoin. Myös suuri viholliseni, sekakäyttö, on talttunut inttielämän myötä. Ylimääräistä energiaa olen käyttänyt koko kevään ja kesän ajan omissa oloissani treenaamiseen, ja siitä iso kiitos ystävälleni, joka opiskelee tätä nykyä liikunnan parissa. Olet ihmisenä huikea ja saavutat varmasti jotain suurta. Olet myös elävä esimerkki siitä, että kuka tahansa pystyy mihin vain. Kiitoksen paikka on myös monille ystävilleni sekä muille läheisilleni, jotka ovat tukeneet minua myös intin aikana. Olen kiitollinen siitä, että olen elämässäni onnellinen juuri nyt.

     Ensimmäiseen esteeseen voi kompastua, ja todennäköisesti siihen myös kompastut. On helppoa laittaa asiat jonkun syyksi, sinun tai tovereidesi, mutta onko se välttämätöntä. Voit kääntää kirpaisun energiaksi ja yrittää uudestaan. Onnistua. Jokaisella meistä on edessään oma polku, jonka määritämme onnistumisillamme - ja joskus epäonnistumisillamme. Sitä on elämä.

     En olisi saanut käytyä armeijaani ilman muutamia todella tärkeitä ihmisiä. Perheeni, läheiseni ja ystäväni: tiedätte sen, että teillä on minulle merkitystä. En vain joka päivä ja hetki muista tai osaa näyttää sitä teille. Erityiskiitos myös tyttöystävälleni. Rakastan sinua, olet minulle korvaamaton tuki ja turva. Toivon, että onnemme jatkuisi kauan, sillä osaat kuunnella, lohduttaa ja antaa oikeat sanat kun niitä tarvitsen. Olette kaikki minulle tärkeitä, kukin omalla osallanne.

Tästä alkaa kokonaan uusi luku. Tulevaisuus on omissa käsissämme, ja sen voimme itse teoillamme määrittää. Uskalla unelmoida, uskalla yrittää. Olen itselleni esimerkki siitä, että pystyn siihen. Sinäkin pystyt.