Sinä riität

Luopumisen tuska on yksi vaikeimmista asioista, joita elämässä voi olla. Oli se sitten työpaikka, harrastus, läheisen kuolema tai ero itselle tärkeästä, rakkaasta ihmisestä. Olen kokenut elämässäni monta kertaa tunteen, jolloin tuntuu kuin matto vedettäisiin alta. Tunne on tyhjentävä, kun elämä menettää merkityksen ja väkisinkin alkaa punnitsemaan, oliko syy minussa.
     Uskon, että jokaiselle herää jossain kohtaa elämä huoli, riittääkö omana itsenään, tekemisineen, saavutuksineen. Vastaus on kyllä. Juuri sinun ei tarvitse elää ketään muuta varten kuin itseäsi. Tunnen itse, että olen aina ollut riippuvainen toisten läsnäolosta, ja nyt yksinolo on alkanut sattua. Kyse ei ole siitä, että on pakko elää jotakuta toista varten, vaan siitä, että kaipaa toisen tukea ja turvaa. Hellyyttä, läheisyyttä, kannustusta kun tuntuu ettei kukaan muu välitä. Se on hirveä tunne, koska tekee mieli vain itkeä. Yksinäisyys on vaikeaa.

     Tarvitseeko toisen mielipiteessä elää kiinni? Tosiasiassa, vuosien pohtimisen jälkeen, on tärkeintä että on joku itselle rakas ihminen tukemassa tuolla jossakin, vaikka se ei olisi siinä ihan kyljessä. Minulle ne ihmiset ovat eräs edesmennyt läheiseni, suurin idolini Tim Bergling eli Avicii, sekä minulle maailman tärkein ihmiseni, joka on minulle entistä rakkaampi, vaikkemme pidä enää yhtä. Nämä kolme ovat ne, jotka haluan pitää minusta ylpeinä ja tiedän heidän olevan sitä, mitä ikinä teen, mihin ikinä menen. Rakkaimmat asiat kulkevat mielessä, eivät välttämättä aina vieressä.

     Haluan kertoa juuri sinulle, joka tätä tekstiä luet: juuri sinä olet upea. Kestät mitä vain, pystyt mihin vain. Voit olla elämäsi supersankari, ja tehdä rakkaimpasi ylpeiksi sinusta. Viimeisimmäksi kuulin läheisimpieni suusta tämän, kun julkaisin äskettäin debyyttialbumini. Vaikken hamua menestystä, olen superkiitollinen. Musiikkia teen läheisteni ja ystävieni iloksi, ja heidän kehunsa ovat minun Grammyni. Kiitos teille, jotka olette vihdoin saaneet ymmärtämään, että minä riitän.